Blogi on viettänyt hiljaiseloa, on ollut niin paljon kaikenlaista. Ja toisaalta kaikenlaista mikä on vetänyt hiljaiseksi :) Nyt syksyn tullen on odotettavissa muutos asiaan. Mielenkiintoista nähdä heräävätkö lukijat ja löytävätkö uudelleen tiensä tänne.
Unelmien täyttymys oli se, että vihdoin pääsimme astuttamaan ihanan Pimumme. Pimu on meille hyvin tärkeä koira, sillä siihen kiteytyvät koko pitkän kasvatusuran unelmat. Se on ehdottomasti kaikin puolin paras koira joka meillä on koskaan ollut. Sen luonne on täyttä kultaa, se on reipas, hyvähermoinen, ihmisystävällinen ja rohkea. Lisäksi sillä on kiva rakenne, helpot lennokkaat liikkeet ja tasapaino josta erityisesti pidän. Jottei mene liialliseksi kehumiseksi, niin mainittakoon että kykenen kyllä näkemään siinä muutaman viankin, mutta en anna niiden sumentaa ymmärrystäni.
Saimme mahdollisuuden yhdistää Pimun Percyyn, eli muutama kuukausi sitten aikuisena suomeen tulleeseen urokseen.Percyn näyttelyura on täällä alkanut kivasti, 12 käytyä näyttelyä joista kaikissa SA, 9 kertaa VSP tai ROP, ja kerran BIS. Kertoo samalla siitä että täällä vielä on tuomareita jotka kykenevät tunnistamaan klassisen tyyppisen collien sen nähdessään :)
Yllä oleva kuva on otettu tulevaa ennakoiden Tampereen näyttelyssä tänä keväänä. Pimu on melkoisen turkiton kuvassa, mutta silti kuva on mielestäni aika söpö. Jännä että joku oli maalannut sopivan graffitin takana olevaan betoniseinään!
Pentue syntyi 10.8 iltapäivällä. Kaikki meni hienosti ja Pimu toimi kuten kunnon emon pitääkin. Kaikki 6 pentua syntyivät kahden tunnin sisällä.
Pentueessa syntyi 2 trikkiurosta, 2 soopeliurosta ja 2 trikkinarttua. Todella elinvoimaisia ja sitkeitä pentuja. Sen asianhan tuntee jo käteensä kun pitelee vastasyntynyttä. Ja kun elinvoimaa löytyy, on odotettavissa huolettomat 3 viikkoa, jolloin kasvattajat tehtävä on lähinnä ihailla pentuja, ja huolehtia että emolla on ruokaa, vettä ja mahdollisuus käydä pihalla. Näinhän sen pitää olla.
Tuossa kuvassa pentue on jo hiukan alle vuorokauden ikäinen. Kuivina ja tyytyväisinä maitoaterian jälkeen.
Nämä pennut ovat kyllä erittäin hyvinvoivat. Kaksi viimeistä kuvaa on otettu 7 vrk iässä ja voi sanoa että kävelevät jo. Vauhti on siis jo tässä vaiheessa melkoinen kun vipeltävät pitkin laatikkoa.
