Tässä blogissa voit seurata Scottail kennelin pitkäkarvaisten collieiden ja pitkäkarvaisten kaniinimäyräkoirien elämää tekstein ja kuvin - ja välillä myös ehkä ihan muuta!

Tämä on jo vanha blogi, ensimmäinen kirjoitus on toukokuulta 2010, kun meidän ensimmäinen kaniinimäykkypentue syntyi. Silloin kirjoittaja oli maailman hurmaavin mäykkytyttö Pepsi.

Paljon kaikenlaista on tapahtunut niin meille ihmisille kuin koirillekin, Pepsi jätti blogin kirjoittamisen tyttärelleen Pinkille testamentissaan 2013. Pink ei ole ollut kovin ahkera kirjoittaja, katsotaan miten tilanne muuttuu kun sen tytär Mimi muutti takaisin meille. Blogi on ollut tauolla nyt yli 2,5 vuotta, mutta kävijöitä silti riittää.

Otetaanpa nyt uusi alku, kirjoittaminen on mukavaa, valokuvaaminen myös. Tässä voi sulavasti yhdistää molemmat harrastukset!



tiistai 31. toukokuuta 2011

Kesä!

Photobucket

Taustalla tyttö, edessä käkkäräpoika. Ilta-aurinko häikäisee silmiä!

Photobucket

Tässä käkkäräpoika koko komeudessaan.

Photobucket

Pantapoika ja edessä tyttö, maailma on niin ihmeellinen!

Photobucket

Välillä oli kermatauko, eli maitotauko...pantapojan masu alkaa täyttyä ja mietityttää jaksaisiko vielä hetken tutkia nurmikkoa?

Photobucket

Sitten alkoi koko porukkaa väsyttää, Vichy käpertyi tytön turvaksi koriin torkuille. Söpöä.

maanantai 30. toukokuuta 2011

Kermapeppu-kolmikko

Pitäisi ottaa kuvia pentusista, mutta jos nyt odottaisi vielä pari päivää, kun on luvattu ulkoilukelejäkin!

Kermapeppuja ovat koko sakki. Välillä kuppiruoka ei uppoa ei sitten millään, kun emo tarjoilee makeaa, lämmintä, rasvaista ihanaa maitoa!

No, mikäs siinä kun Vichy tuntuu olevan tilanteeseen ihan tyytyväinen - ja pysyy hyvällä ruualla imetyskunnossa. Ongelma lienee pääosin minun päässäni :-)

lauantai 28. toukokuuta 2011

Halpoja hupeja

Photobucket

Kaivoin tilkku-, nauha- ja nappikokoelmaani, ja aloin askarrella. Idea tällaisista sisustus-sydämistä ei ole omani, taitaa olla aika vanha juttu. Päätin kokeilla miten näiden tekeminen sujuisi, jos veisi kirpparille myyntiin. En ole mikään yltiöromanttinen sisustaja, mutta tämmöinen voisi olla kiva lähellä sänkyä. Siihen voi suihkauttaa hiukan lempituoksuaan.

Tekeminen oli kivaa, tosin nämä ekat eivät nyt ihan "tehtaassa tehdyiltä" näytä - mutta ehkä ei tarvitsekaan. Mukavaa oli, saapa nähdä haluaako tällaisia joku?

perjantai 27. toukokuuta 2011

B-pentueen ruokailusta

Photobucket

Harmillista kun sää on jatkunut tuulisena ja koleana. Ulkoilut ovat olleet lyhyitä hetkiä. Kehitys on kuitenkin tällä viikolla ollut huimaa, sisäloislääkitys ja oikeaan ruokaan tutustuminen on tehty.

Kanto- ja imetysaikana on Vichy saanut kunnollista kalaöljyä, ja sitä on sitten pennuillekin tarjottu nyt ensimmäisten ruoka-annosten lisänä pienenpieniä määriä. Vichy on saanut myös B-vitamiinivalmistetta. Pentujen ekana ruokana on ollut Hill´s pentujen purkkiruoka. Se on helppoa, varmaa ja turvallista, ja on kyllä maistunut hyvin. Ekat maistelut annan avuttomille pennuille yleensä suoraan lusikalla suuhun, jotta tiedän että kaikki saavat osansa. Tämmöistä vauva-lellimistä en kuitenkaan jatka kuin pari päivää, silloin niillä on herännyt jo kova kiinnostus kuppia kohtaan ja ruuan lipittäminen kupistakin alkaa sujua. Aika nestepitoista vaan pitää pikkupentujen ruuan olla, että saavat sen lipitettyä pikkuiseen suuhunsa.

Sylittelyä on harrastettu ja voi kun ne ovat suloisia! Kaikki on muutenkin hyvin. Vichy on edelleen oikea tiikeriemo, ja hoitaa pennut esimerkillisen hienosti.

maanantai 23. toukokuuta 2011

Eka ulkoilu

Photobucket

Kun painan kuononi syvemmälle, saan paremmin hajun. Mutta en näe. Ai mitenniin näytän naurettavalta?

Photobucket

Onhan ne ihan älyttömän suloisia! Vichyn kolme palleroa, jotka tänään täyttivät tasan kolme viikkoa. Eilen sää oli lämmin ja suloinen, joten pennut pääsivät ekaa kertaa ulos, koko lauman tutkittavaksi. Tuon tyhmän verkon läpi vielä - koska Vichy emo niitä pentuja yhä kovasti vahtii!

Photobucket

Photobucket

Photobucket

keskiviikko 18. toukokuuta 2011

B-pentue 15 vrk

Pennuilla on kaikki mainiosti, Vichy hoitaa niitä hienosti ja pennut ovat pulskia. Ensimmäisiä askelia otetaan jo ja silmät ovat auki. Voi kun ilmat lämpiäisivät, niin päästäisiin ulos ottamaan kuvia!

Photobucket

Päätimme laittaa toiselle pojista pentupannan, jotta kuvista jälkeenpäinkin erotamme kuka on kuka. Narttu on hiukan vaaleampi, joten sen kyllä tunnistaa joukosta.

Photobucket

Rauman KR näyttely 15.5.2011

Kuluikin päiviä ennenkuin sain aikaiseksi päivittää tänne sunnuntain tuloksia. Syy on yksinkertaisesti se, että viime viikon flunssa upotti kyntensä syvemmälle. Asiaan saattoi hiukan vaikuttaa sekin, että lauantaina näyttelyssä seistiin hyytävän kylmässä vesisateessa, sunnuntaina jäätävässä tuulessa.

Sunnuntai alkoi hiukan huonosti, sillä yksi isomustakoira teki äkkisyöksyn Pinkin luo juuri ennen kehään menoa. Ei tehnyt oikein hyvää se. Pink ei kuitenkaan väistellyt yhtään tuomaria ja antoi tutkia itsensä kiltisti. Liikkuessa sen epävarmuus näkyi selvimmin, se pysähteli ja pälyili ympärilleen katsellen että koska se isomusta tulee uudelleen? Tuomari oli tiukka ja keltainen nauha vilahti käteen Nooralle. Pink sai kuitenkin kovasti kehuja tuomarilta.

Pepsi sitten sai ROPin. Toki voi sanoa ettei ollut paljoa kilpailua. Ei niin, mutta ottaen huomioon sen, minkävärisiä nauhoja ko. tuomari koko päivän jakeli, voi olla iloinen siitä että Pepsi kuitenkin pääsi ryhmäkehään edustamaan pk kaniinimäykkyjä. Pk kääpiömäykyistä tasan yksi sai SA:n, eli ihan kevyesti hyviä arvosteluja ei taaskaan kotimainen tuomari jakanut.

Photobucket

Mäykkyrotukehän jälkeen sitten oli Nooran ja Pimun Junior handler-kisan vuoro. Tällä kertaa esiintyminen sujui aivan hienosti, kumpikaan ei tehnyt paljoa virheitä ja niinpä kotiin tuotiin iso pokaali ja sininen ruusuke!

Photobucket

lauantai 14. toukokuuta 2011

Punainen, vauhdikas ja UPEA

Tosiaan punainen, vauhdikas ja upea on mäykky-B-pentueemme isä, Daks-Veg-As Ferrari Testarossa. Koira on kertakaikkisen upea, ja ihanteellisen kokoinen. Tämä uros on lisäksi voittanut paljon, mm. nappasi ryhmävoiton valtavassa Eurasian näyttelyssä sen jälkeen kun meidän pentue oli jo alullepantu :-)

Täältä löydät kuvia pentueemme isästä, sekä sukutaulun.

Olisi jotenkin erinomaisen sopivaa kunnioittaa pentueen isää, keksimällä näille pennuille B-alkuiset sopivat nimet. Koko joukko on punaisia, ja jos tulevat emäänsä, vauhtia ei tule elämästä puuttumaan! Liian vaatimaton ei saa olla, mutta ensimmäisenä mieleen tuli että tuo narttu voisi olla Scottail Beetle. Siis kuplavolkkari englanniksi...

Hyviä uroksen nimiä olisi valittavaksi monta Barracuda, Bugatti - heti tulee mieleen tulenpunainen menopeli. Ja olisihan noita lisääkin: Bentley, Benz ja Buick. Jos tulee lisää vaihtoehtoja mieleen, niin kertokaahan ideoita tännepäin!

Rauman KR näyttely 14.5.2011

Lauantaina oli colliepäivä, tuomarina ankaraksi liiketuomariksi mielletty Harry Tast. Olikin aluksi hiukan luu kurkussa, kun ensin navigaattori ohjasi meidät hevon kuuseen, ja hiukan myöhässä tulimme kehän laidalle. Ehdimme nähdä että uroksille tuli keltaisia nauhoja ja paras uros - luokkaa ei tullut lainkaan!

Pimu esiintyi hienosti, mitä nyt olisi halunnut halata tuomaria ja antaa muutaman pusun - ja toki olisi ollut kiva leikkiä hiukan kavereiden kanssa myös. Vettä satoi koko ajan...mutta hienosti meni. Pakko myöntää että Pimun tasapainoinen rakenne ja helpot liikkeet ovat omaan makuuni. Onneksi tuomarikin tykkäsi.

Tässä Pimun arvostelu kokonaisuudessaan: Iloisesti esiintyvä 1,5 vuotias nuori narttu, rungossa oikeat mittasuhteet ja tasapainoiset linjat. Puhdaslinjainen pää, kaunis ilme, hyvä huulilinja, kauniisti pyöristynyt kuono, hyvä raajarakenne, pitkä askel, mutta liikkeet vielä kapeat. Niukka kesäturkki. Tulos nuo eri, nuk 1, SA, PN 3.

Ja taas kävi niin että junnukehästä myöhästyttiin hiukan, joten puolen sekunnin mietinnän jälkeen rajattiin litimärkä leirimme autoon ja ajettiin kotiin. Huomenna on uusi päivä :-)

keskiviikko 11. toukokuuta 2011

B-pentue 9 vuorokautta

Photobucket

Kasvattajan elämä on helppoa, kun on narttu joka hoitaa pennut hyvin. Ensimmäiset viikot pitää huolehtia vain emon hyvinvoinnista, riittävä määrä juotavaa, hyvää ruokaa ja ulkoilua sopivina erinä - ja kaikki sujuu hienosti. Vichy on loistoemo ja pennut saavat hyvän alun elämälleen. Kuva puhukoon puolestaan, pennut ovat hyvinvoivia, pulskia ja kiiltävät niin että silmiä häikäisee. Puhkumme kaikki ylpeyttä ja odotamme sitä, että pääsemme telmimään pikkuisten kanssa pihanurmelle!

maanantai 9. toukokuuta 2011

Tampereen kansainvälinen näyttely 7.5.2011

Päästiin pitkästä aikaa taas näyttelyyn. Lauantaina oli sitten meidän kannalta kaikki mielenkiintoinen: olisi ollut kiva katsoa colliet, mäykyt, pommit ja tietysti Nooran junior handler-kisat. Eli oli pakko tehdä valintoja. Lopputulos oli se, että seilattiin kahden kehän väliä.

Pitkäkarvaisia kaniinimäyräkoiria oli yhteensä 9 kpl, joista kaksi uroksia. Urokset voitti hieno ja voittoisa Yuppi vom Benthener Forst. Mutta toiseksi ylsi meidän Pepsin poika, josta olikin kehittynyt upea uros! Pablo eli oikealta nimeltään Scottail Apache, nappasi näin ekassa näyttelyssään junnuluokkavoiton ja SA:n lisäksi urosten sertin. Pablo käyttäytyi hienosti, mutta tietysti sen tottumattomuus hiukan näkyi esiintymisessä. Noora esitti Pablon ja hyvin ekaksi kerraksi meni. Nooralla alkaa olla jo kokemusta ja pitkäjänteisyyttäkin vaikka koira temppuilisikin. Tämä oli viikonlopun tärkein asia - että saadaan Pablolle kiva tulos!

Pablo tre int

Pablo tre in

Narttuja oli sitten hiukan enemmän. Meri ja Tara kävivät harjoittelemassa, ja mukavasti meni sekin: tuloksena erinomainen, SA ja luokan toinen. Pepsi oli taas niin täynnä vauhtia, että esiintyminen hiukan häiriintyi...mutta kivasti sekin ylsi paras narttu kolmoseksi.

Mäykkykehän jälkeen syöksyimme junior handler kehään, vain kuullaksemme että Noora ei ehdi osallistua enää varsinaiseen jh kisaan. Onneksi Pohjois-Hämeen kennelpiirin mestaruuskisa oli vielä käymättä, joten siihen ehdittiin harjata Pimu kuntoon ja jopa hiukan odotella kehän laidalla. Viime vuonnahan Noora voitti piirinmestaruuden, tänä vuonna taso oli paljon parempi, joten voi olla tosi iloinen, että Noora sijoittui viidenneksi! Ja kun esitettävänä rotuna on pitkäkarvainen collie, on tulokseen syytä olla tyytyväinen, pitkäkarvainen collie ei ole ihan niitä trendikkäimpiä junnurotuja :-)

jh piirinmest 2011

maanantai 2. toukokuuta 2011

Pennut syntyivät, vihdoin!

pieniBpentue0vrk

Kaikki hyvä tehdään aina huolella. Vichykin tähän asiaan uskoi. Meidän muiden mielestä Vichyn pentue olisi voinut syntyä jo pääsiäisenä, mutta vappukin tuli ja meni. No tulipa vietettyä ainakin hyvin rauhallisesti nämä juhlat. Ei oikein uskaltanut suunnitella mitään, eikä lähteä minnekään.

Nyt sitten vapunpäivän ja maanantain välisenä yönä vihdoin alkoi tapahtua. Koska Vichy oli astutettu vain kerran, voidaan helposti laskea että kantoajaksi tuli yli 67 vuorokautta. Edelleen uskon siihen että kantoajan pituus ei riipu pelkästään siitä, mihin aikaan astuminen tapahtuu suhteessa ovulointiin - vaan vaihtelee jonkin verran roduittain ja suvuittain.

Joka tapauksessa, kun tätä kirjoitan, on kello 04.30. Vichy petaa hurjana pentulaatikossaan. H-hetki on lähestymässä. Koko yön olen nukkunut tunnin-puolentoista pätkiä, laittaen kännykän hälyttämään jotta tarkkailen tilannetta. Osan noista "nukkumaväleistä" olen kyllä valvonut, sillä kyljessä kiinni oleva synnytystä valmisteleva koira ei ole ihan paras unilelu. No tuttuun tapaan olen kyllä valmistautunut synnytysyöhön nukkumalla kunnon päiväunet :D

Aamu alkaa valjeta. Homma etenee, vaikkakin hitaasti. Vichyn on vaikea päättää synnyttäisikö sittenkin pentulaatikon asemesta minun sänkyyni. No, lakanat voi ainakin koittaa raapia rikki? Itse käyn välillä makailemassa sängyssä, ja välillä totean että parempi tulla tuijottamaan koneen ruutua, niin koira siirtyy tuonne pentulaatikkoonsa petaamaan.

Tässä vaiheessa aina ketuttaa, kun ei oikein voi auttaa koiraa millään tavoin. Paitsi olemalla kärsivällinen ja rauhallinen. Hiukan kevyttä hierontaakin on kyllä tarjolla hetkinä jolloin nartulle sopii, ja kiireiltänsä ehtii.

Vichy petasi tarmokkaasti koko yön, piti samanlaista ääntä kuin kavereidensa kanssa leikkiessä, eli ärisi ja pörräsi. Välillä hiukan vinkui ja juoksenteli sänkyyn, pentulaatikkoon, huoneen ympäri ja takaisin pentulaatikkoon. Edellisestä synnytyksestä poiketen se tällä kertaa myös oksenteli - syytä tähän en tiedä, sillä iltaruokaansa se ei kyllä koskenutkaan. Eli edelliskertainen synnytys oli "lastenleikkiä" tähän touhuun verrattuna!

Klo 6.20 riehunta loppui ja arvasin että kohta alkaa tapahtua, silti hiukan nukahtelin välillä, siinä mielentilassa kun kuitenkin herää pienimpäänkin ääneen.Tasan klo 7.00 putkahti maailmaan punainen poika, painoltaan 214 grammaa :-) Eli isokokoinen pentu kaniinimäyräkoiralle. Onneksi kuitenkin tuli ihan omin avuin ulos!

Klo 8.05 syntyi punainen tyttö, Vichyn tarkkudella tekemä, paino 214 grammaa! 8.22 syntyi punainen poika, niin vauhdilla että apukätilö melkein säikähti. Syy vauhtiin oli se, että se oli "pieni" eli vain 190 grammaa. Vesiliukumäki oli jo avattu kahden jättipennun toimesta.

Vichyn vatsa oli valtaisa, joten olimme hiukan ihmeissämme että tässäkö kaikki - "vain" kolme pentua. Totuushan on se, että kaniinimäyräkoirat saavat usein 1-2 pennun pentueita. Mutta kun ajattelee näiden pentujen kokoa, se selittänee vatsan suuruuden - jokaisessa pennussa kun olisi riittänyt ainekset pariinkin pentuun.

Kun näitä viimeisiä lauseita kirjoitan on jo illansuu, parit pikku päiväunet on nukuttu. Pennut ovat tyytyväisiä ja hiljaisia, samoin Vichy.

Alussa olevassa kuvassa pennut muutaman tunnin ikäisenä, pojat reunoilla, tyttö keskellä. Ovat ihania!

Seuraava kuva on napattu kuuden maissa ensimmäisenä iltana.

Photobucket