Kuvassa vasemmalta katselmuksen BIS Kangasvuokon Gordon ja VSP Scottail Inez. Taustalla englantilaiset tuomarimme, molemmat kasvattajia, Maxine Mellish (kennel Demelewis) ja Miranda Blake (kennel Corydon).
Olimme Nooran kanssa Kuopiossa viikonlopun elokuun alussa. Siellä järjestettiin ACP-klubin epävirallinen colliekatselmus. Kotiin jätimme ainoastaan Janen ja yhden riiseni-hoitokoiran - Lassi ystävällisesti lupasi pitää talon pystyssä ja kotiinjäävät koirat hoidettuna. Niinpä sitten perjantaiaamuna latasimme auton täyteen koiria, mukana niin isot kuin pienet ja köröttelimme kohti pohjoista. Oli todella hassua taas todeta kuinka pitkä maa suomi on: lähtiessä oli niin kuuma, että hiki valui viimeisiä pakkauksia tehdessä. Kun ajelimme ylöspäin, sai hiljalleen kääntää vipua täydeltä jäähdytykseltä miltei täydelle lämmitykselle. Mukana oli aivan liian vähän lämmintä vaatetta, mutta onneksi sentään sadevarusteet olivat mukana.
Katselmuksen järjestää ACP-klubi, eli klubi, joka koostuu kasvattajista ja harrastajista, jotka haluavat edesauttaa collien säilymistä jalona, klassisena, terverakenteisena koirana. Tämä tarkoittaa sitä että koirien tulee yhä edelleen olla sellaisia että ne kykenisivät paimennustyöhön: pitkälinjaisia, hyvin liikkuvia ja turkki liioittelematon ja oikean laatuinen. Klubi on perustettu suomessa, ja ajatuksena on kunnioittaa englannissa jo yli 50 vuotta collieita kasvattaneen Corydon-kennelin jalostuslinjoja. Monet kasvattajat suomessa ovat käyttäneet ko. linjan koiria apuna kasvatustyössään, tai perustaneet oman kasvatustyönsä kokonaan ko. linjan koirille. Omien kasvattieni takana on ko. linjaa enemmän kuin 25% kaikissa muissa pentueissa, paitsi viimeisimmässä.
Katselmuksen ajankohta juuri ennen koulujen alkua, sekä kaukainen sijainti aikaansaivat kuitenkin sen, että paikalle ilmoittautui ainoastaan 3 kpl kasvattejani, omien Moonan ja Pimun lisäksi. Kaikkiaan katselmuksessa oli osallistujia 76 kpl. Kun ilmoitimme Moonan, se oli täydessä turkissaan - joka on oman mittapuuni mukaan paljon - mutta syynä on se, että Moona steriloitiin jo nelisen vuotta sitten, tuon toimenpiteen jälkeen monet nartut kasvattavat valtavan turkin. Ihan maata laahavaa turkkia sillä ei sentään ole, niitäkin toisinaan näkee. Kun katselmuksen aika koitti, oli ihan pakko pestä Moona (se on lähes koko ajan ulkona). Niinpä alusvilla oli 1 cm irti ihosta – ja sen todella huomasi! Myös Olga oli täysin turkiton, Viivi melkein…joten "nättelykunnossa" olivat vain Pimu ja Onni. Tästä huolimatta tuloksena oli kovatasoisen kasvattajaluokkakilpailun 2. sija, osallistujia oli kaikkiaan 7 kpl. Ohessa kuva kasvattajaluokasta (kuva Carl-Johan Kotka), vasemmalta lueteltuna kuvassa ovat: Scottail Primadonna, Fiona, Ocean Queen, Inez ja Othello.
Kasvattajaluokassani on melkoinen kirjo, mitä tulee sukutaulujen ja iän suhteen. Ja toki olisi ollut hienoa saada luokka jossa olisi ollut myös sinisiä ja soopeleita - kun niitä molempia kasvateissani on. Mutta ehkä ensi kerralla! Arvostelu oli loistava, taidan sen tähän laittaa suomennettuna: Erittäin terveesti liikkuva ryhmä, täydelliset etuosat, pitkät askeleet, ihanat ylälinjat, poikkeuksellisen hyvä soopelinarttu, erittäin hyvä ja laadukas ryhmä, kaikki esitetään hyvin.
Noora ja Pimu esiintyivät perjantai-iltana junior handler-kisassa edukseen, ja saivat voittopokaalinsa. Tämä oli suunnitelma a, se toteutui.
Laitan tähän kotipihassa otetun kuvan, josta näkyy mitä muuta Pimu voitti. Leikkimielisistä kisoista se osallistui em. jh-kisan lisäksi rouva ja koira kisaan minun kanssani, sijoitus 3. Pimu voitti "paras pää ja ilme"-kilpailun, ja sijoittui "paras häntä ja liikkeet"-kisassa viidenneksi. Kaikki palkintoesineet eivät toki ole kuvassa, niitä tuli kassikaupalla kotiin! Lisäksi Pimu voitti oman ikäluokkansa!
Laitetaan nyt tämäkin tänne. Näytämme Moonan kanssa melkoisilta möhköfanteilta, mutta totuus on se, että Moona on erittäin hoikassa kunnossa - siksi sen liikkeetkin ovat yhä niin lennokkaat, vaikka ikää on kohta 10v. Samaa ei voi sanoa tuosta toisesta :-) Joka tapauksessa Moona oli lopulta PN4!
Jymypaukku kerrottakoon viimeisenä. Paras narttu ja VSP oli Scottail Inez, om. Meri Sotaniemi-Kivisilta.
Mukava viikonloppu, tiukkaa kilpailua (omasta mielestäni parempi taso kuin ikinä näyttelyissä...). Kauniita koiria joista valtaosa liikkui loistavasti. Siinä saa collierodun ystävä sellaista sielunravintoa että hymyilyttää viikkotolkulla! Lisäksi tapahtuman henki oli erittäin mukava ja leppoisa. Nyt on jälleen monia unelmia kypsymässä ajatuksissa tuleville vuosille.
PS. Tämä on PEPSIN blogi, joka tuossa tuijottaa minua happamana, kun olen laittanut tänne sivutolkulla colliejuttuja ja kuvia! Ja tämän lisäksi UNOHDIN mainita että Pepsi osallistui ACP-tapahtumassa Nooran kanssa "perheen muunrotuinen koira"-kilpailuun, ja sijoittui neljänneksi! Siellä se mennä viipotti nokka pystyssä pinkinvärinen sadetakki päällään :-)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti