Siis täähän on MUN blogi!

Noora kertoi että mami on ominut tän blogin ja kirjoitellut tänne vaikka mitä. Siis tänhän piti olla MUN blogi. No, tosin mulla on ollut hiukan kiirestä tässä, joten ehkä hyvä että se on tänne jotakin välillä pistänyt. Mä haluan kuitenkin kertoa teille siitä, ku me käytiin hiukan ihmeellisessä paikassa emäntien kanssa.

Ajeltiin hetki autolla ja sitten tultiin mahottoman ison talon luo parkkipaikalle, pääsin vipeltämään asfalttia pitkin oville asti. Mutta ovilla oli semmonen kyltti jossa oli koirankuva ja sen päällä punanen risti. Mami sitten nosti mut syliin ja sanoi etten saa kävellä ite, vaan on tyydyttävä sylikyyttiin. Ai että ketutti, kun oli juuri vauhti päällä. Eikä siinä kuvassa ollu edes mäyräkoira!

No käveltiin ihmeellisessä ihmisiä vilisevässä paikassa sitten jonkin matkaa. Aika moni laittoi suunsa siihen tuttuun "Voiiiih"-asentoon kun näki mut. Se on ihan tyypillistä aina jos olen sylissä ja ihmiset näkee mut. Luulee varmaan joksikin pehmoleluksi, ääliöt!

Sitten mentiin kauppaan jossa semmonen kiva nainen leperteli mulle ja toi sovitettavaksi TAKIN. En olisi kyllä ikinä kuvitellut että mulle semmoinen hankitaan. Pari villapaitaa on kyllä kudottuna jo. Mutta siis takki. Se tuntui kyllä kivalta päällä heti, ja ehh...pakko sanoa, näytti aika kivalta. Pikkuemäntä vaikutti tyytyväiseltä, tää hankinta kuulemma jotenkin liittyy johonkin mitä on tulossa parin viikon päästä. En kyllä oikein tajunnut mitä. No sitten kun tultiin kotiin, otettiin kuvat. Kuvassa näkyy pari muutakin ostosta. Tommosia vaaleanpunaisia muovipusseja, en kyllä sitäkään oikein tajunnut. Niissä on hopeanvärisiä sydämiä. Ja niihin kerätään, tiedätte ehkä mitä. Ei meillä täällä maalla kyllä kerätä. Mutta siellä mihin mennään sitten, kuulemma kerätään. Ihmiset ON outoja.





Noi täplikkäät. Juu, ne on housut. Ja toi reikä on häntää varten. Pitäsköhän noi saada johonkin terapiaan... No ihan kiva reissu oli. Lopuksi laitan vielä kuvan mun sydänkäpysestä, siis pikku-Pink kauneusunilla.