Nyt on vierähtänyt tosiaan se n. 2,5 vuotta kun olen viimeksi päivittänyt tätä blogia, joten pikkasen on taas opettelua. Katsotaan miten onnistuu! Kävin oikein ulkonakin katsomassa olisiko mitään filmaattista näkyvissä. En tavallisesti ole kauhean negatiivinen, mutta pakko on nyt kyllä kaikille talvenihanuudenhehkuttajille todeta, että joo, talvi on hetkittäin hienoa. Silloin kun aurinko paistaa, ja sattuu olemaan aikaa katsella sitä lämpimästä ikkunan takaa. Pakkasessa vaan jäätyy, ja jos liikkuu hiukankaan reippaammin, hengitys salpautuu. Jos liikkuu hitaammin, tuntuu että varpaat ja sormet ja naamanahka irtoaa.
Mutta joo, vetäisin jalkaani vuorelliset miesten saappaat, ja yöpuvun päälle aamutakin ja otin kameran ja menin ulos katsomaan mitä kuvaisin että saisin tämän testipäivityksen tehtyä. Tiaisia pyöri aidan takana, mutta enhän mä nyt niitä saanut ruudulle. Kunhan piipittivät ja vaihtoivat paikkaa heti kun tähtäsin.
Luonto näytti talvisen kauniilta (niin kai kuuluu sanoa) - eli siis oli täysin väritöntä ja maisema valoton ja harmaa.
Siis ihan oikeesti. Jos talvella kuvaa luontoa, tavallisesti kuvataan valoisaan aikaan jota on 5 tuntia...luonto näyttää juuri tuolta 98% ajasta. Ne hienot kuvat, joissa lumi kimmeltää koivun oksilla, ja taustalla taivas on oranssin-vaaleanpunaisen-vihertävä, ovat niitä kuvia joilla turistit houkutellaan katsomaan maamme hienoa talvea! Tässä on todellisuus.
Oli pihalla kyllä jotakin ihanaa myös, tällä kertaa pihalla oli vain Rölli, kun tyttölauma halusi hetki sitten jo sisälle. Rölli on maailman suloisin ja ihanin colliepoika.
Tässä blogissa voit seurata Scottail kennelin pitkäkarvaisten collieiden ja pitkäkarvaisten kaniinimäyräkoirien elämää tekstein ja kuvin - ja välillä myös ehkä ihan muuta!
Tämä on jo vanha blogi, ensimmäinen kirjoitus on toukokuulta 2010, kun meidän ensimmäinen kaniinimäykkypentue syntyi. Silloin kirjoittaja oli maailman hurmaavin mäykkytyttö Pepsi.
Paljon kaikenlaista on tapahtunut niin meille ihmisille kuin koirillekin, Pepsi jätti blogin kirjoittamisen tyttärelleen Pinkille testamentissaan 2013. Pink ei ole ollut kovin ahkera kirjoittaja, katsotaan miten tilanne muuttuu kun sen tytär Mimi muutti takaisin meille. Blogi on ollut tauolla nyt yli 2,5 vuotta, mutta kävijöitä silti riittää.
Otetaanpa nyt uusi alku, kirjoittaminen on mukavaa, valokuvaaminen myös. Tässä voi sulavasti yhdistää molemmat harrastukset!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti