Sataa ja on kylmää. Minun pitäisi tällä hetkellä olla jossakin ihan muualla, mutta koska jyskyttävä päänsärky pakotti jäämään kotiin, enkä pysty tekemään mitään kovin ihmeellistä, istahdin tähän ja keräsin muutaman sekalaisen kuvan teidän iloksenne!
Kriikunat ja syyshortensiat on tuotu sisälle ennen sadetta. Niin kauniita ja myös hyvänmakuisia!
Sitten tämmöinen pikku-pupu...siis 5 viikkoinen colliepentu. Eeva kävi kylässä ja otti Q-pentueesta kivat kuvat, seisomakuvan ja nassukuvan jokaisesta pennusta. Voitte käydä katsomassa kuvia osoitteessa: http://bsvanillasky.blogspot.com/
Yksi trikolour-värinen uros on vielä vailla kotia, joten jos tiedät jonkun joka kaipaisi iloa syksyynsä, niin kerro että tiedät miten sitä iloa saa!
Ja siitä tuli mieleeni että ystäväni myy normaalikokoisen pitkäkarvaisen mäyräkoiran pentua. Poika on nyt kymmenviikkoinen ja väriltään kaunis suklaanruskea. Itsekin tämän vekkulin tapasin, ja oli kyllä kiva poika! Siinä siis lisää iloa syksyyn, jos kiinnostaa :-)
Sitten tämmöinen viime viikonlopun Tervakosken näyttelyreissulta napattu kuva. Poikettiin huoltoasemalle, ja viereisestä autosta kurkki tämä. Ihan uskomattoman hassu tupsukorva! Nauramatta ei tuota voinut katsella.
Oli varmaankin hiukan ylipitkässä karvassa oleva valkoinen kääpiösnautseri, mutta aika persoonallisen näköinen.
Vuosikymmeniä olen ollut isojen koirien ystävä. Tunnustan että olen ihan hiukan väheksynyt pikkukoiria, toki tykännyt niistä, mutta ajatellut että Koiran pitää olla Iso. Olen ollut väärässä. Meidän koko porukka on aika lailla iloinen näistä pikkuveijareista joita nyt talossa on jo 4 kpl. Tässä kuvassa Lassi on saanut viereensä Nelly-pommin ja Vichyn. Harmi ettei vauhti näy kuvissa, mutta jotakin voitte päätellä Vichyn korvakarvojen asennosta.
Tässä pienessä pesässä on meidän ilopillerit (tai pötköt) - ihan käsittämättömän hauskoja koiria ovat nämä kaniinimäykyt. Niin itsetietoisia, kivoja ja sosiaalisia.
Huomasin että kaikki eivät välttämättä tiedä kuvan koiria. Eli takana siis Pepsi (Black Sara´s Glam Gal), edessä Vichy (Nilsh Roza Vetrov Vasilisa) ja Vichyn hellässä huomassa Pesin tytär meidän pieni Pink (Scottail Angie).
Tässä blogissa voit seurata Scottail kennelin pitkäkarvaisten collieiden ja pitkäkarvaisten kaniinimäyräkoirien elämää tekstein ja kuvin - ja välillä myös ehkä ihan muuta!
Tämä on jo vanha blogi, ensimmäinen kirjoitus on toukokuulta 2010, kun meidän ensimmäinen kaniinimäykkypentue syntyi. Silloin kirjoittaja oli maailman hurmaavin mäykkytyttö Pepsi.
Paljon kaikenlaista on tapahtunut niin meille ihmisille kuin koirillekin, Pepsi jätti blogin kirjoittamisen tyttärelleen Pinkille testamentissaan 2013. Pink ei ole ollut kovin ahkera kirjoittaja, katsotaan miten tilanne muuttuu kun sen tytär Mimi muutti takaisin meille. Blogi on ollut tauolla nyt yli 2,5 vuotta, mutta kävijöitä silti riittää.
Otetaanpa nyt uusi alku, kirjoittaminen on mukavaa, valokuvaaminen myös. Tässä voi sulavasti yhdistää molemmat harrastukset!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti