Sama homma toistui kuin eilen: pennut eväskoriin ja pihanurmikolle. Tällä kertaa mukaan otettiin viltti ja pieni lautasellinen pentupuuroa.
Sitten oli pieni seurusteluhetki, merletyttö pääsi pikkuemännän syliin.
Minä putsasin puuronjämät viltiltä ja pennuista - ja lautaselta myös.
Punainen tyttö söpöilee...
Pihalla kuuluu välillä outoja ääniä.
Jälkkärin aika, taisivat penikat syödä jälkkäriä enemmän kuin pääruokaa. Semmoisia lapset joskus on!
Ulkoilu on aika rankkaa, joten pakko ottaa nokoset.
Tässä blogissa voit seurata Scottail kennelin pitkäkarvaisten collieiden ja pitkäkarvaisten kaniinimäyräkoirien elämää tekstein ja kuvin - ja välillä myös ehkä ihan muuta!
Tämä on jo vanha blogi, ensimmäinen kirjoitus on toukokuulta 2010, kun meidän ensimmäinen kaniinimäykkypentue syntyi. Silloin kirjoittaja oli maailman hurmaavin mäykkytyttö Pepsi.
Paljon kaikenlaista on tapahtunut niin meille ihmisille kuin koirillekin, Pepsi jätti blogin kirjoittamisen tyttärelleen Pinkille testamentissaan 2013. Pink ei ole ollut kovin ahkera kirjoittaja, katsotaan miten tilanne muuttuu kun sen tytär Mimi muutti takaisin meille. Blogi on ollut tauolla nyt yli 2,5 vuotta, mutta kävijöitä silti riittää.
Otetaanpa nyt uusi alku, kirjoittaminen on mukavaa, valokuvaaminen myös. Tässä voi sulavasti yhdistää molemmat harrastukset!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti