Tässä blogissa voit seurata Scottail kennelin pitkäkarvaisten collieiden ja pitkäkarvaisten kaniinimäyräkoirien elämää tekstein ja kuvin - ja välillä myös ehkä ihan muuta!
Tämä on jo vanha blogi, ensimmäinen kirjoitus on toukokuulta 2010, kun meidän ensimmäinen kaniinimäykkypentue syntyi. Silloin kirjoittaja oli maailman hurmaavin mäykkytyttö Pepsi.
Paljon kaikenlaista on tapahtunut niin meille ihmisille kuin koirillekin, Pepsi jätti blogin kirjoittamisen tyttärelleen Pinkille testamentissaan 2013. Pink ei ole ollut kovin ahkera kirjoittaja, katsotaan miten tilanne muuttuu kun sen tytär Mimi muutti takaisin meille. Blogi on ollut tauolla nyt yli 2,5 vuotta, mutta kävijöitä silti riittää.
Otetaanpa nyt uusi alku, kirjoittaminen on mukavaa, valokuvaaminen myös. Tässä voi sulavasti yhdistää molemmat harrastukset!
sunnuntai 13. kesäkuuta 2010
Ylpeänä esittelen - pentue 3 viikkoa
Merletyttö on hurmaava. Kaikki on samaa mieltä?
Ai niin unohdin kertoa että kaikki pennut painavat siinä puolen kilon kieppeillä nyt. Eli taitaa olla aika huokaista, ovat kaikki pirteitä ja hyvinvoivia pentuja - ja kasvaneet hyvin. Sitten komea mustapoika.
Ja lopuksi suloinen punainen tyttö!
Oli melkein liian pitkä kuvaan :-)
Mami motkottaa mulle jatkuvasti siitä kuinka voin olla niin suojeleva ja tarkka pentujeni suhteen, etten vieläkään oikein hyväksy sitä että kukaan käsittelee niitä ja punnitsee tai nostelee kuvattavaksi. Mutta kun ne on mun pennut! Kuka muu niitä suojelisi pahalta maailmalta kuin äiti? Ja mitä niitä nyt kuvaamaan. Joku voi pian kiinnostua ostamaan ne, olen nimittäin kuullut että koiranpennut myydään. Tosin vasta sitten kun alkavat olla jo ihan riiviöiässä...että en sitten vielä tiedä onko se hyvä vai paha. Mami on jo luvannut että merletyttö jää meille kotiin. Mustalle pojalle on jo koti myös. Mutta jos joku haluaa elämänsulostuttajan, niin kannattaa kysellä!
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti